Lakimies Reetta Riihimäki Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelusta.

Viikon kysymys: pitämättömät vuosilomat

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kysymys

Työntekijällä on pitämättömiä vanhoja vuosilomia, joiden osalta lomakaudet ovat jo menneet. Lomat ovat jääneet pitämättä, koska työntekijä ei halua pitää lomaa. Voiko työnantaja maksaa lomat lomakorvauksena vai mitä tulisi tehdä?

Vastaus

Vastuu vuosiloman antamisesta on työnantajalla. Työnantaja määrää päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana ansaitun kesäloman lomakaudelle (2.5.–30.9.) kuultuaan ensin työntekijöiden toiveet lomien pitämisen ajankohdista. Talviloma (24 lomapäivää ylittävä osuus) määrätään pidettäväksi ennen seuraavan lomakauden alkamista. Määrätessään vuosiloman ajankohdan yksipuolisesti työnantajan on noudatettava ilmoitusaikaa, joka on lähtökohtaisesti kuukausi. Jos kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista, vuosiloman ajankohdasta tulee ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Vaihtoehtoisesti työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman ajankohdasta vuosilomalain sallimissa rajoissa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Eli sopimalla 1.4.2021-31.3.2022 ansaittu vuosiloma voidaan pitää 1.1.2022-30.4.2023 välisenä aikana. 12 arkipäivää ylittävä osa lomasta voidaan sopimalla pitää vielä 30.9.2023 mennessä. Vuosilomalaissa säädetyin edellytyksin voidaan myös sopia, että osa vuosilomasta säästetään säästövapaisiin ja pidetään myöhemmin työntekijän haluamana ajankohtana.

Jos työntekijällä on pitämättä sellaista vuosilomaa, joka olisi tullut jo antaa, työnantajan tulisi pikaisesti pyrkiä sopimaan työntekijän kanssa, milloin hän pitää vanhat lomansa. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, työnantaja määrää loman pidettäväksi ilmoitusaikaa noudattaen. Työnantajan olisi tullut määrätä loma jo aikoinaan lomakausien puitteissa tai sitten loman ajankohdasta olisi tullut sopia vuosilomalain sallimissa rajoissa. Työntekijän haluttomuus loman pitämiseen ei ole peruste jättää vuosilomaa antamatta. Vuosilomaa ei voi myöskään korvata työntekijälle rahassa sillä perusteella, että työntekijä ei halua pitää vuosilomaa. Lomakorvausta saa maksaa ainoastaan vuosilomalaissa erikseen mainituissa tilanteissa, joita ovat muun muassa työsuhteen päättyminen ja pitkä työkyvyttömyys, jonka vuoksi vuosilomaa ei ole pystytty antamaan laissa säädetyissä rajoissa.


Reetta Riihimäki
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari


Maksutonta neuvontaa jäsenillemme

Kauppakamarin jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiisi liittyen muun muassa verotukseen, taloushallintoon ja lakiasioihin. Voit lähettää kysymyksesi asiantuntijoillemme lomakkeen kautta.

Pohditko, onko yrityksesi jäsenemme?
 
Voit tarkistaa organisaatiosi jäsenyyden KauppakamariVerkostosta.

Lue myös

Viikon kysymys: Mitkä maat hyväksyvät ATA carnet -tulliasiakirjan?

Muut asiantuntijamme ja juristimme vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin.

Viikon kysymys: Mistä summasta maksan Suomeen yhteisöveroa?

Juristimme ja muut asiantuntijamme vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin.

Viikon kysymys: lomien yhdenjaksoisuus

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.