Artikkelikuva

Yritysten työvoimapalvelut pysyvät TE-toimistossa

Työvoimapalvelujen kuntakokeilu tuo isoja muutoksia palveluihin myös pääkaupunkiseudulla. Yritysten asiat hoituvat kuitenkin jatkossakin TE-toimistossa.

Ensi vuoden alusta lähtien käynnistyvässä kokeilussa iso osa työvoimapalveluista siirtyy TE-toimistoilta kuntien hoidettaviksi.

Hankkeeseen valittujen kuntien vastuulla ovat kokeilujakson ajan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi mukana ovat kaikki maahanmuuttajat, vieraskieliset ja nuoret.

Uudeltamaalta kuntakokeilussa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kerava. Joukko voi vielä täydentyä uusilla kunnilla, sillä kokeiluun järjestetään kesäkuussa täydentävä haku.

Uudenmaan TE-toimiston johtaja Tiina Korhonen sanoo, että kokeilun tavoitteena on edistää nykyistä tehokkaammin työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista.

– Tällä pyritään parantamaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Tavoitteena on tarjota nykyistä yksilöllisempää palvelua etenkin vaikeasti työllistyville. Työvoimapalvelujen ohella moni tarvitsee myös kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokeilu antaa kunnille mahdollisuuden miettiä uudentyyppisiä palveluja ja palvelupolkuja.

Yritykset asioivat edelleen TE-toimistossa

Pääkaupunkiseudun yrityksiä kuntakokeilu on huolestuttanut siksi, että työvoimapalvelut hajaantuvat nyt usealle toimijalle, joiden toimintatavat saattavat poiketa toisistaan.

Korhosen mukaan huolenaihe on aiheeton, sillä jatkossakin yritykset voivat asioida entiseen tapaan TE-toimiston kanssa.

– Kuntakokeilun lähtökohta on, että yritysten ja työnantajien palvelut säilyvät TE-toimistolla. Näitä palveluja ei siirretä kunnille. Syynä tähän on, että yritysten työvoimatarpeet eivät noudata kuntarajoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen talousalueen.

Korhosen mukaan TE-toimiston työ painottuu jatkossa entistä enemmän osaavan työvoiman saatavuuteen ja yrityslähtöiseen työnvälitykseen.

– Yrityspalveluja on mahdollista kehittää niin, että ne parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Meillä on tiiviit suhteet yrityskenttään, ja näissä keskusteluissa nousevat esille yritysten tarpeet. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaitamme myös kumppaneiden palveluihin, kuten ELY-keskukseen ja Business Finlandiin.

Myös yksityiset rekrypalvelut tärkeitä

Korhosen mukaan TE-toimisto tekee yritysten palveluissa tiivistä yhteistyötä kokeilukuntien kanssa. Tarkoitus on esimerkiksi sopia toimintamalleista niin, että myös kokeilukuntien vastuulle siirtyvät työttömät työnhakijat ovat mahdollisimman hyvin työmarkkinoiden saavutettavissa.

Odotan erinomaista yhteistyötä TE-toimiston ja kaupunkien välillä. Sitä tehdään jo nyt, mutta kokeilu antaa mahdollisuuden perehtyä entistä syvemmin toisten toimintatapoihin.

Korhosen mukaan myös yksityiset henkilöstö- ja rekrytointipalveluja tarjoavat yritykset ovat jatkossakin tärkeässä roolissa yritysten työvoimatarpeisiin vastaamisessa.

– Yksityiset työvoimapalvelut ovat julkisille työvoimapalveluille tärkeä kumppani, Molempia tarvitaan.
Yksityisten työvoimapalvelujen vahvuutena Korhonen pitää muun muassa toimialojen ja niiden tarpeiden hyvää tuntemusta.

– Myös TE-toimistossa panostamme jatkossa entistä enemmän toimialakohtaiseen osaamiseen, mutta samalla palvelemme yrityksiä ja työnantajia toimialasta riippumatta.

Työttömien määrä kaksinkertaistui

Kuntakokeilun piti alun perin alkaa tänä keväänä, mutta koronakriisin vuoksi alku siirrettiin ensi vuoden alkuun.
Korhosen mukaan TE-toimistossa ja kokeilukunnissa uudistuksen valmistelu teettää paljon työtä tulevien kuukausien aikana. Samaan aikaan työttömien määrä on koronakriisin vuoksi kasvanut rajusti.

Huhtikuun lopussa Uudellamaalla oli runsaat 143 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 115 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi lomautetut.

Koronakriisillä on suuri vaikutus kuntien talouteen. Varsinkin suuret kaupungit ovat tähän saakka suunnanneet vapaaehtoisesti paljon voimavaroja työllisyyden edistämiseen. Nähtäväksi jää, miten kokeilukunnilla on mahdollisuuksia ja halua satsata kokeiluun omia resursseja, joita niiltä edellytetään.

Ulkomaisia osaajia tarvitaan jatkossakin

Korhosen mukaan korona-aikana TE-toimistoissa on pystytty lyhyessä ajassa liikuttelemaan varsin suuria määriä henkilöstöä työtehtävistä toiseen, jotta valtavasti kasvanut asiakasvolyymi on saatu hoidettua.

– Tilanne saatiin varsin nopeasti hallintaan. Se mietityttää, pystymmekö vastaavaan, kun TE-palvelut jakaantuvat useammalle toimijalle.

Kesäkuun loppuun 2023 jatkuvan kuntakokeilun tuloksia seurataan jatkuvan tilastoseurannan ja erillisen tutkimusperusteisen vaikuttavuusarvioinnin avulla. Työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta on luvassa linjauksia vielä tämän hallituskauden aikana.

Korhonen huomauttaa, että yritysten työvoimatarpeita on katsottava jatkossakin vähintäänkin alueellisesti, joissakin tapauksissa valtakunnallisesti ja jopa globaalisti.

– Korona-aikana työttömyys on kääntynyt rajuun kasvuun. Oletuksemme kuitenkin on, että jossakin kohtaa tarvitsemme jälleen kansainvälisiä osaajia. Tämäkin näkökulma on hyvä pitää mukana, kun kehitämme työvoimapalveluja.

 

Lue myös

Lausunto: Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ilme) 2024–2029 luonnos

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on pyytänyt Kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmaksi 2024–2029. Kauppakamari esittää...

Lausunto: Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työstä

Helsingin seudun kauppakamari on 10.11.2021 antanut lausunnon Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolle Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työstä.

Business Espoo –yrityspalveluverkoston EEPA-kilpailun Suomen finalistiksi

Eurooppalainen yrittäjyyden edistämispalkinto (EEPA) jaetaan vuosittain menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjille. Palkinto jaetaan SME Assembly...