Ammatillisesta koulutuksesta ratkaisuja osaajapulaan

Ammatillisen koulutuksen työkalupakki esimerkiksi jatkuvan oppimisen tarpeisiin on laaja, mutta yritykset eivät kuitenkaan tunne mahdollisuuksia kovinkaan hyvin. Yritykset kuitenkin pitävät yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa hyvin tärkeänä. Lisäksi syksyn 2022 kauppakamariryhmän teettämän jäsenkyselyn mukaan yli 30 % yrityksistä kokee, että vastavalmistuvien ammattiosaaminen on heikentynyt.

Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet tunnetaan melko heikosti ja nuorten, ensimmäistä tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden ottaminen oppisopimuskoulutukseen koetaan liian kalliiksi. Keväällä 2022 toteutetun kyselyn perusteella yrityksistä n. 40 % ei ole koskaan hyödyntänyt oppisopimuskoulutusta ja Uudellamaalla tilanne on vielä heikompi, sillä vastaava osuus on yli 50 %.  

Koko maan vieraskielisestä väestöstä yli 50 % asuu Uudellamaalla ja se heijastuu myös koulutustarpeeseen. Ammatillisen koulutuksen vieraskielisen tutkintokoulutuksen tulisi pystyä vastamaan alueen osaajatarpeisiin, mikä edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriöltä rohkeutta myöntää englanninkielisen koulutuksen järjestämislupia erityisesti Helsingin seudulle, missä on sekä paljon koulutusta tarvitsevia maahanmuuttajia ja avoimia työpaikkoja.

Ammatillisen koulutuksen potentiaali osaavan työvoiman tuottajana jää tällä hetkellä vajaalle hyödyntämiselle.

Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa seuraavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi:

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia on muutettava suuntaan, joka kannustaa oppilaitoksia yhteistyöhön sekä yritysten että julkisten ja yksityisten työvoimapalveluiden kanssa.

Oppisopimuksen nykyistä laajempi hyödyntäminen nuorten koulutusmuotona edellyttää oppisopimuksen palkkakustannusten pienentämistä porrastamalla palkka osaamisen mukaan.

Ammatillisen koulutuksen vieraskielisen tutkintokoulutuksen järjestämislupasääntelyä on kevennettävä.

Riikka Vataja
johtava asiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari