Anette Laiho on lakimies ja hän neuvoo International House Helsingin (IHH) työnantajaneuvonnassa, Helsingin seudun kauppakamari.

Etätyö ulkomailla

Etätyön tekeminen niin Suomessa kuin ulkomaillakin perustuu lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.

Suositeltavaa on, että osapuolet laativat kirjallisen etätyösopimuksen, jolla sovitaan niistä velvoitteista ja oikeuksista, jotka liittyvät etätyön tekemiseen. Etätyösopimuksessa kannattaa sopia selkeästi kaikista olennaisista asioista, kuten työajasta, velvollisuudesta olla tavoitettavissa ja millä perusteella ja mitä ilmoitusaikaa noudattaen etätyön tekeminen voidaan keskeyttää. Erityistä huomiota ulkomailla työskentelyn aikana tulee kiinnittää tietosuojaan ja tietoturvaan. Tärkeää on myös varmistaa, mitä edellytyksiä työnteko-oikeudelle etätyömaassa asetetaan, eli tuleeko työntekijän hakea esimerkiksi oleskelu- tai työlupaa.

Ulkomaan etätyössä on olennaista selvittää, minkä maan työlainsäädäntöä työsopimukseen sovelletaan ulkomailla työskentelyn aikana. Lähtökohtaisesti työnantaja ja työntekijä saavat sopia, minkä maan lakia työsopimukseen sovelletaan, kun työsopimuksella on liittymiä useampaan valtioon. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada aina vähintään Rooma I -asetuksen lainvalintasääntöjen perusteella määräytyvän valtion pakottavien säännösten mukaiset työehdot. Lainvalintasääntöjen mukaan työsopimukseen sovellettavaksi tulee ensisijaisesti sen valtion laki, jossa tai josta käsin työntekijä tavallisesti tekee työnsä työsopimuksen täyttämiseksi. Maan, jossa työ tavallisesti tehdään, ei kuitenkaan katsota muuttuvan, jos työntekijä työskentelee tilapäisesti toisessa maassa. Siten Suomen työlainsäädäntö tulee yleensä edelleen sovellettavaksi, kun työntekijä työskentelee vain tilapäisesti toisessa maassa. Etätyövaltion lainsäädännössä saattaa kuitenkin olla pakottavaa sääntelyä, jota tulee noudattaa etätyöntekijään.

Työnantajan tulisi selvittää ennen etätyön aloittamista, mihin maahan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut maksetaan ulkomailla työskentelyn aikana. Sosiaaliturva ulkomailla työskentelyn aikana riippuu siitä, onko kyseessä EU-maa, sosiaaliturvasopimusmaa vai maa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Lähtökohtaisesti EU-maissa etätyötä tekevä työntekijä kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa etätyö tosiasiallisesti tehdään. Työnantaja voi kuitenkin hakea työntekijälle A1-todistusta Eläketurvakeskukselta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi, jos etätyön tekemisestä ulkomailta käsin on sovittu. A1-todistus osoittaa, että työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja sosiaalivakuutusmaksut maksetaan vain Suomeen todistuksen voimassaoloaikana.

Kun työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskennellessään, hän on työnantajan järjestämän Suomen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä ulkomaan etätyön aikana. Korvausvelvollisuus on etätyössä kuitenkin rajoitetumpi, joten työnantajan kannattaa selvittää, mitä tapaturmavakuutus kattaa ja muutenkin varmistaa työntekijän kanssa, että hänellä on riittävä vakuutusturva sairauksien ja tapaturmien varalle.

Etätyöntekijä saattaa muodostaa kiinteän toimipaikan riskin suomalaiselle yritykselle työskentelyvaltioon ja työnantajalle saatetaan asettaa esimerkiksi rekisteröitymis-, raportointi- tai ennakonpidätysvelvoitteita. Jos yritykselle muodostuu toiseen valtioon kiinteä toimipaikka, kiinteän toimipaikan tulot verotetaan tässä valtiossa. Olennaista on myös selvittää, missä maassa työntekijälle maksettava palkkatulo verotetaan. Kun työntekijä työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla yhtäjaksoisesti enintään kuuden kuukauden ajan, ulkomailla työskentelystä saatu palkka verotetaan pääsääntöisesti Suomessa. Jos taas ulkomailla työskentely kestää yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, työntekijän ulkomailla tehdystä työstä saama palkka saattaa olla verovapaata Suomessa niin sanotun kuuden kuukauden säännön perusteella. Kuuden kuukauden sääntö ei kuitenkaan yleensä sovellu ulkomailla tehtyyn etätyöhön, koska ulkomailla oleskelu ei johdu tuosta työstä. Verosopimusmääräykset tulee aina tarkastaa, ja esimerkiksi työskentelyvaltio voi verottaa palkkaa myös silloin, kun työnantajalle muodostuu sinne kiinteä toimipaikka.

Anette Laiho
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

International House Helsinki tarjoaa maksuttomasti neuvontaa työnantajille ja yrityksille muun muassa kansainväliseen työvoimaan, työperäiseen maahanmuuttoon, rekrytointiprosesseihin ja työ- ja oleskelulupiin liittyvissä kysymyksissä.

Kysy neuvoa:

ihhtyonantajaneuvonta@helsinki.chamber.fi
puh. +358 40 922 5126

Lisätietoa IHH:n työnantajille suunnatuista palveluista osoitteessa www.ihhelsinki.fi/employers

Lue myös

Mitä työnantajan tulisi tietää etätyöstä

Etätyötä ei ole käsitteenä määritelty kansallisessa työlainsäädännössämme, mutta erinäisissä lainkohdissa viitataan esimerkiksi kotona tehtävään työhön.

Viikon kysymys: etätyö ulkomailla ja A1-todistus

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Etätyöohjeet ajan tasalle

Jos etätyö sallitaan jatkossakin, on nyt sopiva hetki laatia ohjeet etätyön tekemisestä, jos sellaisia ei vielä ole...