Riikka Vataja on Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija, osaaminen ja kasvupalvelut.

Osaajapulaan ratkaisuja yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tiivistämällä

Yritysten osaajatarpeet ovat kevään ja kesän aikana olleet jälleen voimakkaassa kasvussa. Uudellamaalla yritysten rekrytointitarpeet ovat kasvaneet jopa ennakoitua nopeammin.

Keväällä 2021 tehdyn kauppakamarin jäsenkyselyn mukaan lähes puolet yrityksistä suunnitteli rekrytoivansa lisää henkilöstöä seuraavan kuuden kuukauden aikana. Syksyllä 2020 sama suunnitelma oli vain neljänneksellä vastaajista.

Ongelma on tuttu ja moneen kertaan juhlapuheissa mainittu. Ratkaisujen, ja nopeiden sellaisten, tarve on ilmeinen eikä esimerkiksi vastikään hyväksytty lakiesitys jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen perustamisesta tuo juurikaan lohtua yrityksille. Nopeiden ratkaisujen löytämistä edistäisi, jos myös yrityksiltä kysyttäisiin, mitkä ne kokevat suurimmiksi pullonkauloiksi osaajien saamisessa. Yksi säännöllisesti esille nouseva tekijä on yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö, jonka lähes puolet yrityksistä kokee tärkeänä. Samaan aikaan kuitenkin kasvava määrä kokee, ettei yhteistyö vastaa toiveita.

Käsittelimme aihetta Ennakointikamarin kevään työpajassa ja totesimme, että yhteinen kieli yritysten ja oppilaitosten välillä on yksi avain onnistuneeseen yhteistyöhön. Yritykset tarvitsevat ratkaisukeskeistä lähestymistä eikä koulutusalan oma ammattikieli välttämättä avaudu. Oppilaitoksissa puolestaan tarvitaan osaamista, joka auttaa tavoittamaan ja kartoittamaan yritysten tarpeet ja löytämään niihin ratkaisut. Perustana on yhteinen tahtotila tehdä yhteistyötä. Se täytyy rakentaa niin, että molemmat kokevat sen pitkällä tähtäimellä hyödylliseksi.

Paljon on tehtävissä niin yritysten kuin oppilaitostenkin omalla aktiivisella otteella, mutta tukea ja ymmärrystä asian tärkeydestä kaivataan myös valtion taholta. Ammatillisen koulutuksen kehitystyössä ei saisi unohtaa, että sen opiskelijoista yli puolet on yli 20-vuotiaita, työelämässä jo olleita aikuisia.

Kaikkia pyöriä ei kannata keksiä uudelleen eikä viisaus asu aina vain virastossa. Sen sijaan paukkuja voisi laittaa siihen, että nykyisestä järjestelmästä saataisiin paremmin tehot irti. Yksi keino siihen löytyy kannustamalla yrityksiä ja oppilaitoksia aktiiviseen vuoropuheluun. Vuoropuhelua kaivataan myös valtion ja yritysten/oppilaitosten välille. Mitä jos ministeriö tulevana syksynä kysyisi suoraan kentän toimijoilta, millaista tukea ne vuoropuhelun tiivistämiseen tarvitsevat?




Lue myös:
Edellinen artikkeli Mitä jos osakeyhtiö poistetaan rekisteristä? Seuraava artikkeli Suomen vienti jatkaa 8 prosentin kasvussa – matkustusrajoitukset jarruttavat kasvua, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori