Työnantajan maksama koulutus on työterveyshuoltoon verrattavissa oleva etu

Erityisesti työtä ja organisaatioiden toimintaa muuttavat jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän automaatio, tekoäly, robotit ja teknologian nopea yleinen kehitys. Muutosvauhti on ollut nopeampaa kuin mihin on varauduttu.

Kivihalmeen mukaan ICT-alan globaali osaajavaje näkyy erityisesti Suomessa, jossa ICT-ammattilaisten osuus työvoimasta on poikkeuksellisen suuri, 6,6%.

Koodaripulan ratkaisuksi on kehitetty avoimia ja maksuttomia ICT-alan opintoja, kertoo Minna Kivihalme. (kuva: Heini Vesterinen)

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n analyysin mukaan ohjelmistoyritykset voisivat välittömästi palkata 7000–9000 uutta työntekijää ja vajeen arvioidaan vain kasvavan, jopa 25 000–40 000 henkilöön vuoteen 2025 mennessä.

–  Kyseessä on kohtaanto-ongelma. Asiantuntijoita on, mutta heidän osaamisensa ei ole tarvittavalla tasolla. Koulutetaanko ohjelmistokehitystehtäviin liian vähän asiantuntijoita? Ja kenen tehtävä se on? Tarvitsemme pulan ratkaisemiseksi paitsi perinteisiä malleja, niin myös kaupallisia ja täysin erilaisia malleja, toteaa Kivihalme.

Matematiikka on luovaa ajattelua

Yliopisto ja erityisesti ammattikorkeakoulut ovat lisänneet koulutettavien määrää, mutta vain puolet valmistuivat koodareiksi. Koulutettavien lisääminen ei nosta automaattisesti osaajien lukumäärää.

– On muistettava, että matematiikka(ohjelmointi) on luovaa ajattelua. Se on paljon muutakin kuin mekaanisen laskemisen opettelua. Se on uusien ideoiden keksimistä ja näiden todistamista oikeaksi. Näillä ideoilla on sovelluksia normaalissa elämässä, kuten säätilan ennustamisessa tai sairauden leviämisen ennustamisessa ja ennakoinnissa, yrityksen toimintaan liittyvien valintojen simuloinnissa. Matemaattista ajattelua on opiskeltava jo peruskoulussa ja siihen on saatava ohjausta ja tukea. Matemaattisen ajattelun omaksuminen vaatii myös sinnikkyyttä. Tähän ei ole oikotietä tai pikavoittoja, Kivihalme kiteyttää.

Kohti jatkuvaa oppimista

Sitran julkaisema Kohti osaamisen aikaa –julkaisu linjaa neljä teesiä elinikäiseen oppimisen:

1. Kaikki oppivat läpi elämän
2. Yleissivistys, perustaidot ja osaaminen ovat hyvinvoinnin perusta
3. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista
4. Suomen menestys rakentuu osaamiselle.

Myös OKM asettaman työryhmän juuri julkaistun Jatkuvan oppimisen kehittäminen –raportissa työryhmä ehdottaa kansallista jatkuvan oppimisen uudistuksen toteuttamista.
Raportissa väläytellään ratkaisuina

• osaamistiliä,
• koulutusseteliä,
• tulosperustasta hankintatoimintaa,
• julkisesti rahoitetun koulutuksen rajaamista,
• osaamisturvaa/uutta aikuiskoulutustukea.

Yhteiskunnallisten toimijoiden tahtotila on sama, mutta on haasteellista päästä ratkaisuun, kuka rahoittaa koulutuksen? Koulutettava, työnantaja vai valtio, Kivihalme pohtii.

Perinteinen, kaupallinen ja erilainen

Perinteisten koulutusorganisaatioiden rinnalle ovat tulleet kaupalliset toimijat, jotka toimivat TE-toimiston, yritysten ja julkishallinnon välimaastossa liiketoiminnan ehdoin. Ohjelmat ovat lyhyitä ja käytännössä hakijalla odotetaan olevan jonkinlainen pohjakoulutus, jonka päälle on hyvä rakentaa osaamista.

Osallistujille maksulliset täydennyskoulutukset päätyvät työnantajan maksettavaksi, mikä on Kivihalmeen mukaan työterveyshuoltoon verrattavissa oleva etu työntekijälle.

– Koodaripulan ratkaisuksi on kehitetty avoimia ja maksuttomia ICT-alan opintoja. FITech ICT tarjoaa ohjelmoinnin perusteita tai syventäviä koneoppimisen opintoja. Pilottikurssit ovat käynnissä keväällä ja kesällä. Opinnot ovat ensisijaisesti tarkoitettu työelämässä oleville aikuisille, miksei työttömillekin, Kivihalme kertoo.

Opinnot toteutetaan online tai monimuoto-opintoina sekä perinteisinä yliopistokursseina.

Kivihalme ottaa kolmanneksi esimerkiksi Hive Helsinki – koodarikoulun, jonka lanseeraamisessa hän itse oli rehtorina aktiivisesti mukana. Laboratorio, joksi hän sitä itse kutsuu, on kapea-alainen ja volyymiltään sekä vaikuttavuudeltaan vielä marginaalinen.

– Laboratorio on hyvä esimerkki uusista innovatiivista ratkaisuista. Malli perustuu projektimaiseen yhteisölliseen oppimiseen ja koulutus on maksutonta, Kivihalme sanoo.

Ennakointikamarin nimissä voimme todeta, että oppimisen tarve on jatkuvaa. Ja että ennakoivalle, innovatiiviselle, ratkaisuja etsivälle osaamisen kehittämiselle on kysyntää!

Kuva: Tuula Palaste