Kirsi Parnila on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies.

Kilpailukieltosopimuksia koskeva muutos tuli voimaan – hyödynnä siirtymäaika

Työnantajan on jatkossa maksettava työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Korvausvelvollisuus koskee siirtymäajan jälkeen myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä eli niin sanottuja vanhoja kilpailukieltosopimuksia. Siirtymäaika kestää vuoden, joten vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin korvausta sovelletaan 1.1.2023 alkaen, jos niitä ei ole sitä ennen irtisanottu.

Työnantajan kannattaa nyt hyödyntää siirtymäaika, sillä vuoden 2022 aikana työnantaja voi irtisanoa vanhat kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa. Irtisanomismahdollisuus on toki myöhemminkin olemassa, mutta siirtymäajan päätyttyä työnantajan on kilpailukieltosopimusta irtisanoessaan noudatettava vähintään kahden kuukauden mittaista irtisanomisaikaa.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan kaikkia sellaisia sopimuksia tai sopimusehtoja, joilla rajoitetaan työntekijän mahdollisuuksia työllistyä toisen työnantajan palvelukseen. Kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on aina oltava työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy.

Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta kilpailukiellon kestosta riippumatta. Kilpailukieltosopimus ei sido, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukiellon kesto voi olla enintään yksi vuosi.

Korvauksen suuruus riippuu työntekijän palkasta ja kilpailukiellon kestosta. Enintään kuuden kuukauden kilpailukiellosta työnantaja on velvollinen maksamaan vähintään 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta kilpailukieltoajalta. Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu yli kuuden kuukauden kilpailukiellosta, työnantajan on maksettava vähintään 60 % palkasta koko kilpailukieltoajalta.

Vanhat kilpailukieltosopimukset kannattaa käydä huolella läpi

Lakimuutoksen myötä työnantajan on tarpeen entistä huolellisemmin pohtia, minkälaisissa tilanteissa kilpailukielto on tosiasiassa tarpeellinen, jotta ei turhaan jouduta maksamaan korvauksia tarpeettomista kilpailukielloista.

Työnantajan kannattaa

  • käydä läpi kaikki voimassa olevat kilpailukieltosopimukset siirtymäajan aikana
  • tarkistaa samalla, että työsopimusten muut ehdot muun muassa salassapitosopimukset ovat ajan tasalla
  • arvioida, missä tehtävissä toimivien työntekijöiden kanssa kilpailukieltosopimuksia on jatkossa lakimuutoksesta huolimatta tarpeen säilyttää
  • irtisanoa tarpeettomiksi todetut kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa vuoden 2022 aikana. Irtisanominen on syytä tehdä kirjallisesti.

Jos kilpailukieltosopimukselle on olemassa tarve ja perusteltu syy, työnantajan on syytä varautua korvauksen maksamiseen. Korvaus tulee maksettavaksi kaikista kilpailukieltosopimuksista paitsi, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Uudet kilpailukieltosopimukset

Vaikka työnantajalla on yksipuolinen oikeus irtisanoa vanhat tarpeettomiksi todetut kilpailukieltosopimukset, se ei tarkoita sitä, että työnantajalla olisi oikeus yksipuolisesti muuttaa voimassa olevien kilpailukieltosopimuksen sanamuotoa. Jos vanha kilpailukieltosopimus irtisanotaan, kilpailukieltoa ei enää siinä työsuhteessa ole ja työntekijä voi vapaasti työsuhteen päätyttyä siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen.

Jos työnantaja kuitenkin haluaa jatkossakin kilpailukiellon jossakin työsuhteessa säilyttää mutta muutetuin ehdoin, on siitä sovittava työntekijän kanssa.

Uusissa työsuhteissa kilpailukieltosopimuksia solmittaessa on huomattava, että korvaus tulee lähtökohtaisesti maksettavaksi myös hyvin lyhyestä työsuhteesta esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä päättää työsuhteensa koeaikana. Jos työntekijän kanssa on tällaisessa tilanteessa sovittu kuuden kuukauden kilpailukiellosta, on työnantajan lyhyestä työsuhteesta huolimatta maksettava korvaus kuudelta kuukaudelta.

Laki ei kuitenkaan estä sopimasta kilpailukiellosta porrastetusti siten, että se sidotaan työsuhteen kestoon tai siten, että kilpailukieltosopimus tulee voimaan vasta myöhemmin esimerkiksi työsuhteen kestettyä kuusi kuukautta tai vuosi. Porrastusta tehtäessä on huomioitava, että jos rajoitusaika sovitaan yli kuudeksi kuukaudeksi, maksetaan 60 %:n korvaus koko rajoitusajalta, ei siis vain kuusi kuukautta ylittävältä osalta.

Kirsi Parnila
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari


Käy tutustumassa myös Kauppakamarilehti.fi:n sisältöihin. Etusivulle pääset tästä Kauppakamarilehti.fi


Lue myös: Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät

Lue myös

Viikon kysymys: yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Päivittyvä: Ukrainan tilanteen vaikutukset yrityksiin

Olemme koonneet pakotteisiin liittyvää tietoa, tietolähteitä ja toimintaohjeita tähän artikkeliin. Ukrainan kriisin laajennettua uusia pakotteita on tullut...

Lausunto: Hallituksen esitys ulkomaalaislain 5 luvun muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ulkomaalaislain 5 luvun ja siihen liittyvien lakien uudistamisesta lausuntoa. Helsingin...