Kolme kysymystä yrityssaneerauksesta

Saneerausmenettelyyn pääsemistä haetaan käräjäoikeudelta. Hakemuksessa pyydetään usein samalla väliaikaisen maksu-, perintä- ja ulosmittauskiellon asettamista yrityksen kaikille veloille. Tämä siis pysäyttää erääntyneiden saatavien perintätoimet. Saneeraushakemuksen vireille tulo (=jättö oikeuteen) jakaa velat saneerausvelkoihin ja niin sanottuihin uusiin velkoihin. Saneerausvelkoja ovat kaikki ne velat jotka ovat syntyneet ennen saneerausmenettelyn vireille tuloa. Saneerausvelat ovat ”jumissa” saneeraukseen päässeessä yrityksessä kunnes saneerausohjelma on vahvistettu. Tähän menee usein vähintään puoli vuotta.

Uskallanko tehdä kauppaa saneerauksessa olevan yhtiön kanssa?

Saneeraushakemuksen vireille tulon jälkeen syntyvät velat on maksettava sitä mukaan kuin ne erääntyvät. Jos saneerattavalle yritykselle toimitetaan tavaroita tai palveluita, on nämä uudet velat maksettava normaalisti ja niitä voidaan periä myös tavalliseen tapaan. Jos saneerausmenettely päättyy konkurssiin, on näillä saneerauksen aikaisilla saatavilla etuoikeus panttivelkojien jälkeen. Toki konkurssitapauksessa lopputulos riippuu pesän realisoinnin tuloksesta eli tietty varovaisuus on tarpeen.

Mikä on velkojatoimikunta?

Isompien yritysten saneerauksessa asetetaan velkojatoimikunta. Sen kokoonpanon voi määrätä oikeus jo saneerauspäätöksessä. Velkojatoimikunta valvoo velkojien etua saneerauksessa ja päättää muun muassa saneerauskuluista. Velkojat joutuvat maksamaan velkojatoimikunnan kustannukset saamistensa suuruuden perusteella (laki yrityksen saneerauksesta 88 §).

Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Kauppakamaritiedon Vastauspankki

Vastauspankista löytyy kysymyksiä ja vastauksia yleisesti kiinnostaviin aiheisiin:
kirjanpito, palkanlaskenta, työsuhde, ulkomaankauppa, verotus ja yhtiöoikeus.