Liikenne&logistiikka

Helsingin keskusta vetovoimasimulaattorissa

Korona on vaikuttanut erityisesti Helsingin keskustan alueen yrityksiin ja toimijoihin monella tapaa. Julkinen liikenne on vähentynyt kolmanneksella etätöiden lisäännyttyä, turistit ovat kadonneet katukuvasta, Aleksin kävelyliikenne on vähentynyt jne. Taloudellisen toimeliaisuuden keskus on näin täysin uudenlaisessa tilanteessa. Haluttu ja vilkas sijainti on yhtäkkiä käynyt haasteelliseksi toimintaympäristöksi.

Infra esiin

Parhaillaan valmisteltava 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on yritystoiminnan kannalta erittäin tärkeä. Ensimmäistä kertaa infrastruktuurin kehittämisen suunta ja suuret investoinnit yritetään vahvistaa niin, että suunnittelukausi yltää kolmen vaalikauden ajalle. Tämä luo puitteet ja antaa ennakoitavuutta yritysten investointi- ja sijaintipaikkapäätöksille.

Kauppakamarit listaavat Suomen tärkeimmät liikennehankkeet: Pisararataan satsattava tulevaisuudessa

Helsingin seudun voimakas kasvu ja valtakunnallisen raideliikennejärjestelmän tehokkuuden lisääminen edellyttävät Pisararadan toteuttamista. Tavaraliikenne tarvitsee Kehä IV:sta ja kunnollisia taukopaikkoja pääkaupunkiseudulle. Kauppakamarit kokosivat merkittävimmät maantie-, raide- ja vesiyhteyshankkeet yksiin kansiin, koska haluavat tukea omalla listauksellaan valtakunnallisesti tehtävää 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

Helsingin seutu tarvitsee Kehä IV:n

Helsingin seutu on Suomen väestön ja kaupan keskittymä. Helsingin satamien kautta saapuu valtaosa kaupan tuontitavarasta ja seudun logistiikkakeskusten kautta jakelu tapahtuu koko Suomeen. Lisäksi seutu kasvaa voimakkaasti.

Helsingin kaupungin on sitouduttava matkustaja-autolauttaliikenteen jatkumiseen kantakaupungissa

Helsingin Satama on julkistanut pormestari Vapaavuoren toimeksiannon mukaisen selvityksen satamanosien kehittämisskenaarioista vuoteen 2040. Selvitys osoittaa selkeästi, että matkustajaliikenteen säilyttäminen kantakaupungin satamissa on tulevaisuudessakin tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen siirtäminen Vuosaareen edellyttäisi mittavia investointeja ja veisi matkailijat kauas Helsingin keskusta-alueelta, millä olisi huomattava negatiivinen vaikutus keskustan yrityksiin ja elinvoimaan. Lisäksi se heikentäisi kansainvälisen rahtiliikenteen sujuvuutta.

Raamit maankäytölle, asuntotuotannolle ja liikenteelle

Ennätyksellisen suuren lisäbudjetin käsittelyn yhteydessä maan hallitus päätti Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukseen sitoutumisesta. Jo oli aikakin, seudun omat päätökset on tehty hyvissä ajoin viime vuoden puolella. Monen infrahankkeen käynnistymistä on varjostanut epätietoisuus siitä, miten valtio osallistuu hankkeisiin.

Helsingin seudun MAL-sopimusneuvotteluissa kohtuullinen lopputulos

Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliset MAL-sopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvottelujen venyminen ehti jo viivästyttää viime vuosina hyvään vauhtiin päässyttä asuntotuotantoa. Neuvottelutulos tarkoittaa merkittävää taloudellista panostusta tulevina vuosina erityisesti seudun raideliikenteeseen. Toteutuslistalle päässeillä hankkeilla on huomattavia positiivisia vaikutuksia niin asuntotuotantoon kuin sekä seudulliseen että valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Valtion odotettua pienempi rahoitusosuus Espoon kaupunkiradan kustannuksista ja Pisararadan sivuuttaminen ovat pettymyksiä.